On ollut taas niin paljon menoa että blogin päivitys on jäänyt retuperälle. Yritän nyt muistella mitä ollaan viime aikoina puuhattu.

KIPSU

Kaksi viikkoa sitten saimme russeli neiti Kipsun hoitoon lauantaista sunnuntaihin. Meillä ei ole aikaisemmin ollut hoitokoiria joten Iitulle ja Siirille tilanne oli uusi mutta uskoin homman hoituvan hyvin sillä Kipsu on tyttöjen agilitykaveri ja tuttu jo entuudestaan. Ja kaikkihan meni paremmin kuin hyvin. Siiri riehaantui alkuun kun Kipsu tuli mutta rauhottui nopeasti ja sen jälkeen kaikki käyttäytyivät todella kiltisti ja rauhallisesti. Iitu vain katsoi, että jaahas, tuollainen meille tuli, eikä noteerannut asiaa sen enempää. Kipsu oli meillä kuin kotonaan eikä tuntunut ikävöivän yhtään. Kipsu odottaa pentuja ja on sen vuoksi parhalillaan hyvin rauhallinen ja se viettikin suurimman osan ajasta kainalossa rapsutettavana tai kerjäsi ruokaa. Leikki Siirin kanssa ei kiinnostanut edes ulkona.

Kipsu tutkii takapihan tuoksuja.

Kolmen kopla.

Kipsu ottaa rennosti soffalla.

Ja vielä vähän rennommin.

Kaikki kolme änkesivät meikäläisen syliin pienelle sohvalle ja Lauri sai olla kaikessa rauhassa isolla sohvalla.

IITU

Iitu täytti 17.3. 6 vuotta. Päivä oli niin kiireinen ettei ehditty sen kummemmin juhlistamaan merkkipäivää. Ensimmäisen kerran jäi lahja ja synttärilahja saamatta. Hyi, tuhma emäntä. Iitu on nyt aika hyvässä iässä. Nuoruuden hulluudet ovat taaksejäänyttä elämää ja vanhuus ei ole kuitenkaan vielä iskenyt. Koira parhaassa iässä.

Hitsin söpö Iitu.

SIIRI

Siiri täytti pari päivää sitten (25.3.) 7 kuukautta. Painoa on nyt 16 kiloa ja korkeutta silmämääräisesti 43-44 cm. Iitu on n. 41 cm ja Siiri on sitä vain pari senttiä korkeampi. Aikamoinen kääpiö siis.

Siirille ei kuulu mitään kovin uutta ja ihmeellistä.  Sen arki koostuu lähinnä lenkkeilystä, koirakavereiden kanssa leikkimisestä, mökkeilystä, agilitystä ja tokosta joita kaikkia harrastetaan säännöllisesti. Ja tietysti koirankakan syönnistä mitä Siiri on harrastanut pienestä asti. Se on niin ärsyttävä tapa mikä ei meinaa millään unohtua. Siiri kyllä uskoo kun sitä kieltää mutta silti se yrittää aina uudelleen ja uudelleen. Lenkit on yhtä säntäilyä kakkakasalta toiselle, aaargh! Yhden kunnon vatsataudinkin Siiri sai syötyään oman kasansa takapihalta kun silmä vältti. Sen jälkeen alkoi raju oksentaminen mikä jatkui lähes puoli tuntia. Sen jälkeen Siiri oli aivan lopussa. Se makasi täysin reporankana tunnin verran keskellä lattiaa eikä jaksanut hievahtaakaan. Siitä se pikkuhilkaa kuitenkin alkoi virkistymään eikä tarvinnut lähteä päivystykseen. Seuraavana päivänä Siiri oli jo täysin normaali. Täytyy sanoa että ehdittiin jo säikähtää.

Huomenna suunnistetaan Siirin kanssa Kaapelitehtaalle pentunäyttelyyn. Olen tänään pessyt ja trimmannut lapsukaisen hienoksi. Koira on hieno mutta sen käytös kehässä luultavasti ei. Ja siitä saa syyttää laiskaa omistajaa joka ei ole jaksanut treenata tarpeeksi. Näyttelyn jälkeen voipi olla että meille ilmaantuu kurakelien kunniaksi kalju portugeesi.

AGILITY

Agirintamalla ei mitään suurta. Iitun kanssa mennään seuraavan kerran kisaamaan pääsiäisenä ja toivotaan että saataisiin se viimeinen nousunolla kakkosiin. Treenattu ollaan kaksi kertaa viikossa, välillä paremmalla ja välillä huonommalla menestyksellä.

Siiri on nyt päässyt treenaamaan agia kerran viikossa. Iitu joutuu siis jakamaan vapaatreenivuoron puoliksi Siirin kanssa. Ja Siiri on syttynyt touhuun ihanasti. Se hyppii pomppii ja räksyttää innoissaan kun päästän sen hihnasta ja mennään kentälle. Ja sitten se vetää tukka putkella putkea edestakaisin. Ollaan treenattu Siirin kanssa putkea ja hyppyjä ihan matalilla rimoilla, eteenmenoa, sylkkäreitä, valssia, takaakiertoa, poispäinkäännöstä ja muuta mukavaa. Puomia ollaan myöskin tehty ja se oli Siirin mielestä ensin hyvin pelottava. Mutta ei ole enää. Keppikujan läpi olen myös juoksuttanut Siiriä mutta saa naähdä riittääkö taidot kärsivällisyys opettaa kepit kujakepeillä. Siirin kanssa ollaan menossa Sannan vetämälle agilityn pentukurssille toukokuussa ja odotan kurssia todella innolla. Sen lisäksi Siisi pääsee meidän oman seuran alkeiskoulutukseen joka alkaa huhti-toukokuun paikkeilla. Ei vain malttaisi odottaa.

Lopuksi vielä pari kuvatusta viikon takaa mökiltä.

Korkean lumikasan päältä on hyvä vartioida tiluksia.

Siiri tykkää makoilla hangessa ja jäystää keppiä.