Olipa aikamoinen ylläri herätä aamulla kun yön aikana oli tullut varmaan 10-15 senttiä lunta. Maisemat ikkunasta olivat aivan satumaiset ihanat kun puut notkuivat valkoisesta lumesta. Ihanaa vaihtelua ainaiseen märkään ja pimeään.

Siiri oli kuin pistoksen saanut kun lähdettin ulos. Se alkoi hepuloimaan ihan hulluna heti pihassa kun huomasi lumen. Päästin Siirin vapaaksi heti kun päästiin lähipuistoon ja voi elämä sitä riemun määrää kun neiti pääsi juoksemaan vapaana lumen sekaan. Typykkä sekosi täysin. Tosin riemua ei kestänyt kauaa sillä etujalat muurautuivat muutamassa minuutissa isojen lumipaakkujen peittoon. Paakuista huolimatta Siiri-parka yritti juosta ja riemuita mutta joutui vähän väliä pysähtymään repimään paakkuja irti. Ihan sääliksi kävi kun toinen oli niin innoissaan ja sitten kävi köpelösti. Onneksi kolmen viilon kuluttua päästään karvoista eroon. Sitten ei tarvitse kärsiä lumipaakuista eikä myöskään takkujen repimisestä. Iitua lumessa kahlaaminen ei kovin innostanut ja se yritti lähinnä väistellä Siirin hyökkäyksiä ja päästä äkkiä kotiin kuivaan ja lämpöiseen. On se sen päiväinen hienohelma.