Eihän tässä pentutohinassa ole ehtinyt edes blogia päivitellä. Aika on mennyt kuin siivillä ja Siiri-vauvalla on ikää jo yli 3kk. Kovasti typykkä on kasvanut, painoa on jo yli 7 kiloa. Jotain on tapahtunut myös henkisellä puolella niin hyvässä kuin pahassakin. Sisäsiisteys on tosi hyvällä mallilla, tarpeet tulee suurimmaksi osaksi ulos ja sisällä paperille lähes 100% varmuudella.  Myös kiellettyjen huonekalujen ynnämuiden pereskelu on loppunut melkein kokonaan. Siiri ei ole muuten toistaiseksi tehnyt yksinollessaan mitään tuhoja, Paitsi pureskellut vähän omaa lelukoria mutta sitähän ei lasketa . Saas nähdä onko Siiri meidän ensimmäinen koira jonka kanssa vältytään tuhoilta. Yksinolo sujuu muutenkin todella hienosti, ei mitään ongelmia sen suhteen ja siitä olen tosi helpottunut. Ei tietoakaan mistään eroahdistuksesta. Lenkilläkin Siiri on nykyään paljon reippaampi vaikka edelleenkin välillä varuillaan kun tuolla pimeässä kuljetaan. Mutta ei enää kierrä kaikkia vastantulijoita niin kaukaa kun ennen ja kaikki äänet ei enää pelota niin kovin. Useasti Siiri on ulkona täysin vapautunut ja leikkii ja haistelee joten eiköhän se siitä ala sujumaan. Ollaan käyty Siirin kanssa paljon ulkona kahden, ilman Iitua, ettei ala liiaksi turvaamaan Iituun. Siinä se ilta meneekin kun ulkoiluttaa kummatkin erikseen. Vieraita ihmisiä Siiri on jostain syystä alkanut ujostelemaan. Ei aina eikä kaikkia. Lähinnä ulkona ja vieraissa paikoissa esiintyy ujoilua. Siispä sosiaalistamisharjoitukset jatkuvat.

On Siiri vaan kaikenkaikkiaan niin kiva pentu, todella hauska persoona. Ihana . Mielenkiinnolla odotan millainen se on aikuisena....

Muutama kuva viime viikonlopulta

lurppasilmä

kiehnäystuokio

iitun lempileikki on paiskoa rengasta lattiaa vasten