Ei näyttänyt eiliset kisat verottavan Pojun agilityintoa yhtään, sillä se oli tänään treeneissä ihan raivopäinen. Poju haukkui ja rääkyi lähdössä niin kun siltä olisi päätä leikattu ja mua nauratti se niin paljon ettei radasta meinannut tulla ensin yhtään mitään . Kun alkuhöyryt saatiin päästeltyä niin tehtiin oikein nättiä rataa vaikka olikin aika vääntörata kyseessä. Keskiviikkona olis tossa vieressä epikset, katotaan innostutaanko menemään.

Jäähdyttelylenkin jälkeen otettiin vielä vähän tokoa. Meidän viime kuukausien teemana tokossa on ollut ääntelyn poissaaminen ja ollaan siinä edistyttykin jonkin verran. Lelua ei voi käyttää ollenkaan eikä liian hyviä nameja. Yksi iso juttu on ollut se että oon opettanut Pojun pysymään perusasennossa liikkeiden välillä koska vapauttaminen nostattaa Pojun kierrokset taivaisiin. Vain hillytty kehu liikkeiden välillä riittää. Tyhmä kun en älynnyt sitä aikaisemmin. Tänään otettiin ihan kohtalainen pätkä seuraamista pysähdyksineen ja käännöksineen sekä liikkeestä maahanmeno ja seisomaanjääminen peräkkäin ilman välipalkkaa ja Poju ei haukkunut eikä vinkunut ollenkaan mutta vire pysyi kuitenkin hyvänä, jes! Tästä se kehittyy.