Lauantaina Iitu, tuo pieni joulupossumme, pääsi kisaamaan ensimmäistä kertaa virallisiin agilitykisoihin. Olipa ihanaa että kisat oli lämpimässä sisähallissa kun ulkona oli paukkupakkaset. 

Eka rata meni loppusuoralle asti tosi hyvin mutta sitten sössin kepeillä ja Iitu meni sisään väärältä puolelta. Iitulle pitää antaa sivuunnassa tosi paljon tilaa kepeille mentäessä että se menee oikein. Jos vähänkin ahdistan sitä liikaa niin se menee väärältä puolelta sisään. Siitä siis vitonen. Toinen vitonen tuli keppien jälkeisellä hypyllä millä piti tehdä takaaleikkaus että loppusuoran sai menemään sujuvasti. No pieleenhän se meni. Lähdin leikkaamaan liian aikaisin ja Iitu ei sen takia hypännyt ja taisi vielä mennä hypyn ohikin joten kielto siitä napsahti. Eli tuloksena tältä radalta 10 vp ja aika -1,71.

Toisella radalla meille tuli yksi virhe ja sekin tuli kiitos takaaleikkauksen. Radalla oli suora putki josta mentiin A:lle. Ajattelin että en ehdi tekemään persjättöä ennen A:ta tai sen jälkeen joten tein takaleikkauksen A:lla. Iitu ei sitä kestänyt vaan pyörähti ympäri ja hyppäsi alas A:lta. Muuten oli puhdas rata. Ja teinpä jopa yhden leijeröinninkin radalla. En tosin ollut sitä suunnitellut vaan se tapahtui ihan vahingossa mutta ei se mitään koska se toimi hyvin. Hassua että virheet tulivat takaaleikkauksista mitkä Iitulla treeneissä sujuu tosi kivasti. Ja myös kepeille haku helpommalta puolelta on tosi varma treeneissä ja myös siinä sössittiin. Mutta näinhän se usein menee että ne asiat mitkä on olevinaan varmoja niin niissä juuri kisoissa tulee mokia. Tokan radan saldo siis 5 vp ja aika -2,89.

Ihan tyytyväinen oon ekoihin kisoihin. Iitu meni tasaisen varmasti ja pienestä se oli kiinni ettei tehty nollia. Ja Iitu kun ei ole mikään älytön tykki niin siihenkin oon tyytyväinen että aika jäi miinukselle kummallakin radalla vaikka virheiden korjaamiseen tuhlaantui sekunteja. Harmi ettei saatu Iitun ratoja videolla koska akku hyytyi heti alkuunsa. Seuraavat kisat on mahdollisesti kolmen viikon päästä Purinalla. Ja siellä onkin sitten kylmät oltavat hrrrr....

Siiri oli tietty turistina mukana kisoissa. Pikkasen ensialkuun jänskätti mutta äkkiä se meni ohi ja sen jälkeen typykkä oli kuin kotonaan. Siiri sai taas hyvän annoksen sosiaalistumisharjoitusta kun koiria ja ihmisiä vilisi joka paikassa. Päästin törkeästi Siirin haistelemaan kaikkia ihmisiä keitä se halusi mennä nuuskuttamaan ja muutama sitä sitten vähän rapsuttelikin. Ei Siiri niistä immeisistä mitenkään järin innoissaan ollut mutta meni kuitenkin haistelemaan ja antoi rapsutella. Sisätiloissa Siiri ei yleensä jännitä vieraita niin paljon. Ulkona jänskättää sitten vähän enemmän.  Mutta tosi rennosti pikkunen osasi ottaa hallilla. Kiersi kisapaikalla meidän kanssa ja välillä lekotteli rentona maassa kun katseltiin muiden suorituksia. Ja välillä veteli hirsiä omassa häkissä. Ympäröivä hälinä ei paljon näyttänyt haittaavan.