Vesikoiratottis jatkui taas eilen muutaman viikon tauon jälkeen. Meidän osalta treenit ei alkaneet kovin hyvin, ei tosissaan. Poju kävi aivan ylikierroksilla ja oli ihan mahdoton. Heti kun pidettiin vähänkin taukoa harjoitusten välillä niin alkoi armoton tempoilu muiden koirien luokse, meikäläisen komentaminen haukkumalla ja päin hyppimällä. Poju ei malta olla sekuntiakaan rauhassa vaan koko ajan pitäisi tehdä jotain. Miten tuntuu että kaikki muut koirat ovat niin rauhallisia ja hyväkäytöksisiä. Ne möllöttelevät kaikessa rauhassa kiltisti ja oma karvakuono ei muuta kun hilluu minkä kerkeää. Tuntuu että Poju on saanut syntymälahjana vähintään tripla-annoksen ylimääräistä energiaa.

No eilen siis harjoiteltiin lähinnä kontaktia, ohituksia, paikallaoloa ja luosetuloa. Otin myös välissä vähän seuraamista, käännöksiä, seisomaanjäämistä, perusasentoja lopuksi hyppyä. Poju kävi taas aivan kuumana ja hampaat iskeytyivät hihaan vähän väliä. Varsinkin perusasentoon tullessa pitää aina nykiä hampailla kättä, aargh! Paikallaolo meni ihan kivasti, tosin kerran Poju livisti takapalkalle kun lähdin palaamaan sen luokse ja kerran nousi ylös kun ei ollut takapalkkaa. Mutta saatiin kuitenkin monta onnistunutta paikallaoloa.

Täytyy sanoa että ton sähikäisen kanssa treenaaminen on aika hikistä hommaa välillä. Tykkään kyllä siitä että Poju on tempperamenttinen ja sähäkkä koska se myös tekee liikkeet säpäkästi ja näyttävästi eikä löysäillen. Eikä ainakaan ole motivaatio-ongelmaa =). Pojun vaan tarvii rauhoittua todella paljon ennen kun homma oikeesti alkaa toimimaan. No, toisaalta tämä oli ensimmäinen treenikerta muutamaan viikkon kun treenattiin häiriön alla joten toivoa on että ensi kerralla menee jo vähän paremmin.