Siiri on taas viime päivinä saanut kokea paljon uutta. Uusia paikkoja, ihmisiä, koiria, lapsia jne. Viime perjantaina Siiri pääsi tutustumaan meidän agilitykaveriin Kipsuun. Sisällä koiruudet olivat hieman hämillään toisistaan mutta kun päästiin ulos niin johan lähti leikki käyntiin. Kipsu pyöritteli Siiriä pitkin poikin ja Siiri jahtasi Kipsua kauhealla rähinällä.

Lauantaina suunnattiin aamulla vesikoiratreffeille Jakiksen metsään. Paikalla oli 5 pentua ja 9-10 aikuista, perroja kaikki muut paitsi Siiri. Alkuun Siiri katseli muiden touhotusta sylistä. Pienen tarkkailun jälkeen laskin Siirin maahan ja se lähti reippaasti nuuskuttelemaan muita koiria. Välillä piti käydä ihmisten jalkojen välissä hakemassa turvaa ja alkumatkasta mentiin vähän ujona joukon hännillä. Loppulenkista Siiri kuitenkin pinkoi jo tuhatta ja sataa muiden mukana häntä pystyssä. Reipas tyttö .

Kun päästiin treffeiltä kotiin niin lähdettiin samantien ajamaan maalle. Siiri oli tapansa mukaan heti kuin kotonaan uudessa paikassa uusien ihmisten keskellä. Sukulaislapset 8v. ja 5v. olivat myös paikalla ja olivat ihan täpinöissään pennun kanssa. Olivat odottaneet pennun näkemista kuin kuuta nousevaa eivätkä olisi malttaneet millään pitää näppejään erossa pennusta hetkeäkään. Siirillä ei toki ollut mitään sitä vastaan että sen kanssa leikittiin ja touhuttiin. Kaikista kivointa maalla oli kuitenkin ulkona vapaana peuhaaminen. Siiri on siitä aika jännä että se touhuaa todella paljon itsekseen. Se ei välttämättä tarvitse ihmista tai toista koiraa leikkeihin vaan se pitää hauskaa ihan issekseen. Aika itsenäisen oloinen kaveri. Kukkapenkki oli pihan kivoin juttu ja siellä piti myllätä jatkuvalla syötöllä. Onneksi kukkasen raatoja ei tarvinnun varjella ja ipana sai rellestää rauhassa. Toista se olisi ollut kesällä.

Kukkapenkki on pop.

Siiri on kova vaanimaan. Kun Iitu lähestyy, Siiri menee vaanimisasentoon. Kun Iitu on tarpeeksi lähellä niin Siiri hyökkää.

Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä meillä ei nukuttukaan kun muutama hassu tunti. Iitu-parka oksensi lähes koko yön verensekaista limaa. Aamulla ensimmäiseksi Lauri kiikutti Iitun lääkäriin kun itse lähdin töihin. Iitun masu kuvattiin mutta mitään vierasesinettä kuvissa ei näkynyt. Iitu pureskeli maalla puupöllejä ja yksi mahdollisuus oli että se se olisi saanut siitä tikun vatsaansa.  Kun vierasesine poissuljettiin niin todennäköisesti Iitun vatsalaukku ja/tai ruokatorvi ovat vaan niin pahasti ärtyneet tai siellä saattaa olla jopa haavauma. Iitulle annettiin nesteytys ja kipulääke sekä roppakaupalla lääkkeitä. Nyt meillä positaan Antepsinia, Pepsidiä, ja Tylosinia jonkin aikaa ja syödään vain riisiä, kanaa ja raejuustoa. Toivottavasti näillä keinoin saadaan Iitun masu kuntoon.

Iitu piti siis eilen lepopäivän eikä päässyt agilityyn. Siirin kanssa me käytiin taas pommarissa "treenailemassa" kera muutaman muun vesiäisen. Eli taas ihmeteltiin ja katteltiin. Syötiin makkaraa ja leikittiin. Oli taas ilo huomata miten nopsaan Siiri palautuu pelästyttyään. Yksi koirista haukkui kovin tullessaan pommariin ja pommarin kaiku saa vielä kaikki äänet kuulostamaan monta kertaa kovemmilta. Siiri säikähti ja ryntäsi jalkojen väliin turvaan. Ei mennyt kuitenkaan kuin hetki ja Siiri oli taas ihan reippaana leikkimässä. Lopuksi ipanat Noki, Neva ja Siiri pääsivät taas ulkona peuhaamaan keskenään. Olipa taas viihdyttävää seurata kakaroiden leikkejä.

Pommarin jälkeen käytiin vielä katsastamassa Hakkilan agilityhalli missä treenaillaan Iitun kanssa maanantaisin. Siiri katseli silmä kovana kun Kipsu ja Ronja viilettivät radalla. Tyttö oli kuitenkin pommarin ja penturiekkumisen jäljiltä niin väsy että lopulta nukahti syliin. Kotona uni maistui ja loppuilta meni rauhallisissa merkeissä.  Tänään Siiri saa taas uusia tuttavuuksia kun meille tulee kyläilemään reilu nelikuinen ihmisvauva ja hänen vanhempansa.  Sitten ollaankin taas muutama päivä ihan rauhassa ilman mitään erityistä ohjelmaa ettei mene pienen pää ihan sekaisin .